Myrsky

Myrsky

Myrsky-näytelmämusiikki (1925)


4B1.mp3 = 1. numero: Alkusoitto | 4B2.mp3 = 9. numero: Tammipuu (Ariel) soittaa huilua | 4B3.mp3 = 13. numero: Calibanin laulu
Radion sinfoniaorkesteri, Jukka-Pekka Saraste, joht.; Jorma Hynninen, baritoni

Toukokuussa 1925 tanskalainen kustantaja Wilhelm Hansen tiedusteli Sibeliukselta, oliko tämä kirjoittanut Shakespearen Myrsky-näytelmään musiikkia, jota Kööpenhaminan Kuninkaallinen teatteri voisi käyttää. Koska musiikkia ei ollut valmiina, tilauksesta sovittiin ja Sibelius sävelsi teosta tiiviisti kesän 1925.

Myrsky-musiikki on laajin Sibeliuksen säveltämistä näytelmämusiikeista. Sibelius oli tehnyt Kuninkaallisen teatterin ja ohjaaja Johannes Poulsenin kanssa yhteistyötä aikaisemminkin. Poulsen oli 1922 ohjannut Sibeliuksen balettipantomiimin Scaramouche. Kuninkaallisen teatterin Myrskyn ensi-ilta oli 1926, ja esitys oli Sibeliukselle hänen omien sanojensa mukaan "loistava menestys".

Myrsky-esitys tuotiin myös Suomeen ja ensi-ilta Kansallisteatterissa 4.11.1927 oli teatteritapaus. Kansallisteatterin esitystä varten Sibelius sävelsi uuden loppunumeron, juhlallisen Epilogin, jossa hän käytti materiaalia 1904 valmistuneesta Cassazione-teoksestaan. Arielin osan näytteli Sibeliuksen tytär Ruth Snellman.

Sibelius eläytyi monien sävellystensä sankareiden kohtaloihin, ja erityisen voimakkaasti hän samastui Myrskyn Prosperoon. Kenties vanheneva ja kasvavan itsekritiikin kanssa kamppaileva säveltäjä tunnisti itsensä mahtavan, mutta vallastaan luopuvan velhon hahmossa.

Sibelius muokkasi näyttämömusiikista kaksi orkesterisarjaa, jotka Wilhelm Hansen julkaisi 1930. Laadittuaan orkesterisarjat Sibelius ei enää ollut tyytyväinen teatterimusiikkiinsa, jonka Hansen myös kustansi, vaan halusi korvata joitain sen alkuperäisistä osista orkesterisarjojen vastaavilla osilla.